Jättääkö tarinasi muistijäljen?

”Hei isä, olen nuorin tyttäresi Johanna”. Tällä repliikillä aloitan vierailuni Alzheimerin tautiin sairastuneen isäni luona. ”No, niin ajattelinkin, että omaa porukkaa olet”, on usein vastaus. Olen onnellinen tästä tunnistamisen asteesta, koska tiedän, että tulossa on päivä, jolloin hän ei muista omaa nimeään. Monta vuosikymmentä kestänyt työura on jo syvällä muistin kätkössä. Toisinaan mietin, miksi juuri ruuhkavuodet unohtuvat ensimmäiseksi.

Viestinnän ammattilaisen tavoitteena on jättää muistijälki. Viestin perillemeno vaatii tietoa ja tunnetta, tekstin tulee puhutella lukijaansa. Tarinan tehtävänä on jättää jälki, on sitten kyseessä henkilöhaastattelu, tuotejuttu tai some-postaus. Olemme usein asiakkaan kanssa sormeilleet lehden paperivaihtoehtoja ja miettineet, välittyykö viesti paremmin päällystämättömällä vai päällystetyllä paperilla. Tuottaako pelkkä paperi mielikuvan, joka tukee brändiviestiä?

Ihmisen aivot ovat kummalliset, salaperäiset ja arvaamattomat. Alzheimerin taudissa sairaus aiheuttaa aivoissa muutoksia, jotka johtavat vähitellen muistijärjestelmän vaurioitumiseen. Vastaanottamamme viestit kulkevat aivoissa sähköisinä impulsseina, joista muodostuu ajatuksia ja muistoja. Alzheimerin tauti katkaisee impulssien kulun ja ehkäisee välittäjäaineiden toimintaa.

Markkinointiviestintä taistelee aivojen huomiosta monen muun sanoman kanssa. Viestin vastaanottamista helpottaa, jos tilanne on otollinen. Lukijamme pysähtyy ja tarttuu lehteen, kiinnostuu ja jatkaa lukemista. Kun juttua kirjoittaessa on ajatellut lukijaa, kohderyhmää, ottavat lukijan aivot viestin vastaan helpommin. Jos tässä tilanteessa jätämme muistijäljen, olemme päässeet maaliin tai ainakin kalkkiviivoille.

Onko muistaminen sama asia kuin muistot? Voiko muistaa väärin? Perheen nuorimmaisena seuraan toisinaan kiinnostuneena vanhempien sisarusteni keskustelua jostain menneestä tapahtumasta, joka sattui silloin, kun itse vielä konttasin, mutta sisaruksilla olivat jo tennarit jalassa. Jokaisella on samasta tapahtumasta oma muistikuvansa. Onko kuitenkin pääasia, että muistaa? Läheiseni kelpaavatkin mikrohistorian lähteiksi – tieto on ristiriitaista, mutta hedelmällistä.

Jouluun liittyy muistaminen. Annamme lahjoja, lähetämme kortteja ja viestejä. Vaikka keinoja ja kanavia on monia, tavoite on sama. Muistan sinut!