Vinkkejä tekstinkäsittelyn sudenkuoppiin

osgviestintä_tekstieditointi

Onko sinulla juuri nyt toisessa ikkunassa auki Microsoft Word, Google Docs tai jokin muu tekstinkäsittelyohjelma? Entä oletko koskaan tuskaillut erikoismerkkien kanssa tai turhautunut useiden tekstilähteiden yhdistelyyn? Tässä blogitekstissä jaamme joitakin vinkkejä tekstinkäsittelyn yleisiin sudenkuoppiin.

Useimmat blogimme lukijoista ovat todennäköisesti käyttäneet jotain tekstieditoria lähiaikoina. Itse tuotan ja muokkaan tekstiä viitenä päivänä viikossa, minkä vuoksi olen vuosien saatossa kohdannut ja ratkaissut lukuisia pieniä ongelmia tai erikoisuuksia tekstinkäsittelyn arvaamattomassa maailmassa. Tässä kirjoituksessa nostan esiin pari tapausta, jotka saattavat edelleen hidastaa kirjoitustyötäsi, sekä ratkaisuvaihtoehtoja näihin.

Vaikeasti tavoitettava ajatusviiva

Ajatusviivoja on kahdenlaisia: lyhyt n-viiva (–) ja pidempi m-viiva (—). Molemmat viivat ovat yhdysviivaa ja miinusmerkkiä pidempiä, ja niitä voidaan käyttää muun muassa rajakohtamerkinnöissä, poistomerkinnöissä, virkkeen sisäisissä välihuomautuksissa ja repliikkien tai lainausten edessä. Sekä n- että m-viivaa voidaan käyttää samoissa tilanteissa, mutta Kotimaisten kielten keskuksen mukaan suositeltavampaa on käyttää lyhyempää n-viivaa.

Ajatusviivan luominen dokumenttiin voi kuitenkin olla hieman haastavaa, sillä omaa näppäintä välimerkille ei ole. Lisäksi näppäinkomennot vaihtelevat käytettävästä ohjelmistosta ja laitteistosta riippuen.

Microsoft Word pyrkii pääasiassa muuntamaan merkit­ oikeaan muotoon kirjoitettavan tekstin mukaan. Yhtenäistä tekstiä tuotettaessa yhdysviivojen pitäisi siis muuntua ajatusviivoiksi, kun tarpeellista. Mikäli näin ei kuitenkaan tapahdu tai tarvitset viivan vaikkapa lainauksen merkiksi (tässä tapauksessa Word yrittää oletuksena aloittaa luetteloa), voi suoralle näppäinkomennolle olla käyttöä.

PC:llä n-viiva syntyy Wordissa esimerkiksi seuraavilla komennoilla:

  • Alt-painike pohjaan ja numeronäppäimistöltä sarja 0150 (m-viivan koodi on 0151)

  • Ctrl-painike pohjaan ja numeronäppäimistöltä miinusmerkin painike (m-viivalle sekä Ctrl että Alt pohjaan)

Applen Mac-tietokoneilla Wordia käytettäessä ajatusviiva syntyy Kotimaisten kielten keskuksen mukaan painamalla alt-näppäintä ja kirjainnäppäimistön viivanäppäintä.

Mikäli taas työskentelet Google Docs -sovelluksessa, vastaavia näppäinkomentoja ei ole tarjolla. Tällöin suosittelenkin klikkaamaan Työkalut-valikosta Asetukset ja määrittämään jonkin merkkijonon, jonka Docs jatkossa automaattisesti korvaa ajatusviivalla. Itse käytän tähän tarkoitukseen kahta peräkkäistä yhdysviivaa (--).

Kopiointi on tyyliasia

Jostain käsittämättömästä syystä useimpien tekstieditorien ja -kenttien oletusasetus on, että muusta lähteestä liitettävä teksti tuodaan tyyleineen päivineen. En ole ihan varma, olenko koskaan tätä ominaisuutta itse tarvinnut, mutta vähintään 99 prosentissa tapauksista kaipaan juuri päinvastaista: liittää työstämääni dokumenttiin pelkän tekstin, käyttäen oman dokumenttini fonttia.

Olettaen, että en ole kirkuva poikkeus massasta tämän suhteen, lukijammekin ovat jo varmasti turhautuneita tähän universaaliin vääryyteen. Onneksi useimmissa ohjelmistoissa Ctrl+Shift+V-komento liittää suoraan pelkän tekstisisällön ilman tyylejä. Wordissä taas kannattaa suunnata Asetuksien Lisäasetukset-välilehdelle ja vaihtaa liittämisen oletuskäyttäytymiseksi Säilytä vain teksti kaikissa tarpeellisissa tapauksissa. Kyse on tavallaan pienestä asiasta, mutta pitkässä juoksussa omiin tarpeisiin sopivimmat liittämisasetukset säästävät paljon aikaa.

Hädän hetkellä nokka kohti Googlea

Mikäli kohtaat jonkin muun ongelmatilanteen tai hankalasti luotavan erikoismerkin työssäsi, kannattaa asia suosiolla googlata pidemmän ihmettelyn sijaan. Hyvin todennäköisesti muutkin ovat kohdanneet saman sudenkuopan ja hakeneet siihen apua verkosta, jolloin vastaus kysymykseesi on jo valmiiksi saatavilla.

Lisäksi voit tiukassa paikassa jopa kopioida erikoismerkin Google-haun tuloksista ja liittää sen dokumenttiisi – vaikka tulevaisuuden kannalta on yleensä fiksumpaa opetella luomaan kaivatut merkit ja muut sisällöt itse käytetyssä sovelluksessa.

Menestyksekästä kirjoitusviikkoa kaikille!